Mikä on potilasvahinko?

Terveyden- ja sairaanhoitoa suoritetaan ympäri Suomea kaiken aikaa, sillä jokainen ihminen tarvitsee terveyden- ja sairaanhoidon palveluja läpi elämän. Hyvästä päämäärästään huolimatta hoidossa saattaa sattua potilaalle vahinkoa. Tällöin kyseessä saattaa olla potilasvahinko.

Millainen potilasvahinko on korvattava?

Kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa aiheutuneet vahingot eivät ole korvattavia potilasvahinkoja, vaan potilasvahinkojen korvattavuus edellyttää, että vahinko täyttää laissa säädetyt edellytykset. Se seikka, että terveyden- ja sairaanhoidossa ei saavuteta toivottua lopputulosta, ei vielä tarkoita, että kyseessä olisi korvaukseen oikeuttava potilasvahinko.

Potilasvahingolla tarkoitetaan henkilövahinkoa, joka on aiheutunut Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä. Potilasvahinkona korvataan ainoastaan henkilövahinkoja, jotka ovat pääasiallisesti erilaisia vammoja ja sairauksia. Potilasvahingoksi katsottava teko tai laiminlyönti voi aiheuttaa myös muutakin vahinkoa kuin henkilövahingon. Nämä muut vahingot eivät kuitenkaan tule korvattavaksi potilasvahinkoina vaan mahdollisesti muilla perusteilla – esimerkiksi yleisen vahingonkorvausvelvollisuuden perusteella.

Vahingon on aiheuduttava terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä. On oltava riittävän todennäköistä, että vahinko on aiheutunut juurikin terveyden- ja sairaanhoidosta. Potilasvahinkoasiat vaativat oikeudellista ja lääketieteellistä arviointia sen osoittamiseksi, että vahinko on aiheutunut terveyden- ja sairaanhoidosta.

Laissa on määritelty lisäksi, millaiset terveyden- ja sairaanhoidossa aiheutuneet vahingot ovat potilasvahinkona korvattavia. Korvattavia vahinkoja ovat:

  • hoitovahingot
  • laitevahingot
  • infektiovahingot
  • tapaturmavahingot
  • tulipalosta tai vastaavasta aiheutuneet vahingot
  • lääkkeen virheellisestä toimittamisesta aiheutuneet vahingot ja
  • kohtuuttomat vahingot

Jos vahinko on vähäinen, vahingosta ei suoriteta korvausta, vaikka vahinko olisi muutoin lain mukaan korvattava.

Mitä voidaan korvata potilasvahinkona?

Potilasvahinkolain mukaisen henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
ansionmenetyksestä
kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ja
pysyvästä haitasta
Poikkeuksellisesti muillakin kuin henkilövahingon kärsineillä saattaa olla tietyissä tapauksissa oikeus korvaukseen, jos vahinko on kohdistunut myös heihin. Esimerkiksi henkilövahingon kärsineen läheisellä voi olla oikeus korvaukseen tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, mitkä aiheutuvat heille henkilövahingon kärsineen hoitamisesta.

Mistä potilasvahinkoa voi hakea?

Terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavilla on oltava vakuutus potilasvahingon aiheuttavan vastuun varalta. Suomessa potilasvahinkojen korvaustoiminta on keskitetty Potilasvakuutuskeskukseen.

Korvausta potilasvahingosta on pääsääntöisesti haettava Potilasvakuutuskeskukselta kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvaukseen oikeutettu sai tietää vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Lisäksi korvausta on vaadittava kymmenen vuoden kuluessa vahinkoon johtaneesta tapahtumasta.

Korvauksen hakemiseksi on toimitettava kirjallinen vahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle, joka selvitettyään asiaa päättä korvauksen myöntämisestä.

Suurin osa potilasvahinkoilmoituksista johtaa hakijan kannalta kielteiseen päätökseen. Potilasvahinkokeskuksen kielteiseen korvauspäätökseen tyytymätön voi vaatia oikaisua Potilasvahinkokeskukselta tai saattaa asian potilasvahinkolautakuntaan taikka tuomioistuimen käsiteltäväksi. Ratkaisusuosituksen pyytäminen potilasvahinkolautakunnalta on pääsääntöisesti ensisijainen toimenpide tuomioistuinkäsittelyyn nähden, sillä lautakuntakäsittely itsessään on maksuton. Siinä vaiheessa, kun hakija on saanut kielteisen päätöksen Potilasvakuutuskeskukselta ja on tyytymätön päätökseen, lakimiehen puoleen kääntyminen on kannattavaa, jotta oman asian kannalta keskeiset seikat ja perusteet tulevat korvauksesta päättävän tahon tietoon